Verkkosivujen saavutettavuus ja esteettömyysdirektiivi – ketä ne koskevat?

Verkkosivujen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että sivustoa voi käyttää myös silloin, kun näkö on heikko, hiiri ei toimi tai sivua kuunnellaan ruudunlukijalla. EU:n esteettömyysdirektiivin myötä osa yrityksistä on ollut näiden vaatimusten piirissä kesäkuusta 2025 alkaen – mutta ei kaikki, eikä läheskään niin laajasti kuin some-postauksista voisi päätellä. Käydään läpi mitä laki oikeasti sanoo, ketä se koskee ja mitä sivustolle pitää käytännössä tehdä.

Mitä verkkosivujen saavutettavuus tarkoittaa?

Saavutettavuus tarkoittaa, että sivuston sisältö ja toiminnot ovat käytettävissä myös toimintarajoitteisille käyttäjille. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi riittävää värikontrastia, kuvien vaihtoehtoisia tekstejä, näppäimistöllä toimivaa navigaatiota ja lomakkeita, joiden kenttä kertoo ruudunlukijalle mitä siihen pitää kirjoittaa.

Kyse ei ole pelkästään vammaisista käyttäjistä. Sama työ auttaa ikääntyvää asiakasta, joka lukee puhelinta kirkkaassa auringonvalossa, ja sitä joka täyttää lomaketta yhdellä kädellä kahvikuppi toisessa. Saavutettava sivu on yksinkertaisesti parempi sivu kaikille.

Tekninen mittapuu on WCAG-ohjeistus, joka jakautuu kolmeen tasoon: A, AA ja AAA. Lainsäädännön vaatima taso on A ja AA. AAA on tavoiteltavaa mutta ei vaadittua, eikä sitä ole realistista saavuttaa kaikessa sisällössä.

Ketä esteettömyysdirektiivi koskee?

EU:n esteettömyysdirektiiviä (direktiivi 2019/882, European Accessibility Act) sovelletaan palveluihin, joita on tarjottu 28.6.2025 jälkeen. Se ei koske kaikkia verkkosivuja, vaan tiettyjä kuluttajille tarjottavia palveluita. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat muun muassa:

• verkkokauppapalvelut eli kuluttajille suunnattu sähköinen kaupankäynti
• kuluttajapankkipalvelut
• sähköiset viestintäpalvelut
• audiovisuaalisten mediapalvelujen käyttöpalvelut
• lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen matkustajaliikenteen digitaaliset palvelut
• sähkökirjat ja niiden lukuohjelmistot

Huomaa mitä listalla ei ole: tavallista yrityksen esittelysivustoa, jolla kerrotaan palveluista ja on yhteydenottolomake. Jos et myy mitään verkossa kuluttajalle etkä toimi yllä mainituilla toimialoilla, esteettömyysdirektiivi ei lähtökohtaisesti velvoita sinua.

Julkisen sektorin verkkopalvelut ovat olleet saavutettavuusvaatimusten piirissä jo aiemmin oman direktiivinsä (2016/2102) nojalla. Se on siis eri säädös eikä liity yksityisen yrityksen velvoitteisiin.

Koskeeko laki pieniä yrityksiä?

Palveluiden osalta ei, jos yritys on mikroyritys. Direktiivin määritelmän mukaan mikroyritys on yritys, jossa on alle 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Mikroyritysten tarjoamat palvelut on nimenomaisesti vapautettu esteettömyysvaatimuksista.

Tässä on kuitenkin kaksi kohtaa, joissa moni menee metsään. Ensinnäkin vapautus koskee vain palveluita, ei tuotteita. Jos yrityksesi valmistaa tai tuo markkinoille direktiivin piiriin kuuluvia tuotteita, vaatimukset koskevat sinua yrityskoosta riippumatta.

Toiseksi vapautus ei ole ikuinen. Jos verkkokauppasi kasvaa yli mikroyrityksen rajan, vaatimukset alkavat koskea sitä – ja kasvu on toimialalla tavallista, kuten Suomen verkkokaupan tuoreet luvut osoittavat. Ja rehellisesti sanottuna: jos suunnittelet kasvavasi, saavutettavuuden rakentaminen jälkikäteen valmiiseen verkkokauppaan on kalliimpaa kuin sen huomioiminen heti.

Mitä Suomen laki sanoo?

Suomessa esteettömyysdirektiivi pantiin täytäntöön kahdella kokonaisuudella: laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista (102/2023) hoitaa tuotteet ja muutokset lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) hoitavat palvelut. Lisäksi valtioneuvoston asetus 179/2023 täsmentää digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimuksia. Lait tulivat voimaan 1.2.2023, mutta uusia vaatimuksia sovelletaan 28.6.2025 alkaen.

Valvova viranomainen vaihtui vuoden 2025 alussa. Aiemmin saavutettavuutta valvoi Etelä-Suomen aluehallintovirasto, mutta 1.1.2025 alkaen valvonta kuuluu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Verkossa on yhä paljon vanhentunutta ohjeistusta, jossa neuvotaan ottamaan yhteyttä AVIin – se tieto on vanha.

Mitä saavutettavuuden laiminlyönnistä seuraa?

Suomessa digipalvelulaissa ei ole hallinnollisia seuraamusmaksuja saavutettavuusrikkomuksista. Tämä kannattaa tietää, koska verkossa liikkuu paljon myyntipuhetta, jossa vihjaillaan kymmenientuhansien eurojen sakoista. Niitä ei laista löydy.

Traficomin keinovalikoima etenee portaittain: ensin hallinnollinen ohjaus, sitten valvontaohjelmaan ottaminen, ja tarvittaessa valituskelpoinen päätös ja määräys. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko, jonka suuruus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Uhkasakko on viimesijainen keino, ei ensimmäinen reaktio.

Traficomin ensimmäisen valvontavuoden luvut kertovat mittakaavasta: vuonna 2025 virasto vastaanotti noin 200 saavutettavuuspuuteilmoitusta, käsitteli 24 kantelua ja teki kattavan tarkastuksen 22 verkkosivustolle ja 12 mobiilisovellukseen. Kantelut johtivat pääosin hallinnolliseen ohjaukseen.

Ei siis kannata panikoida. Kannattaa kuitenkin muistaa, että saavutettavuudessa suurin riski harvoin on viranomainen – se on asiakas, joka ei saa lomaketta lähetettyä ja ostaa muualta.

Mikä on vaadittu taso: WCAG 2.1 vai 2.2?

Vaatimustaso määritellään eurooppalaisessa standardissa EN 301 549. Voimassa oleva julkaistu versio on V3.2.1 vuodelta 2021, ja se nojaa WCAG 2.1 -tason A ja AA kriteereihin. Uusi versio V4.1.0 oli kesäkuussa 2026 lopullisena luonnoksena, ja siinä vaatimukset on päivitetty vastaamaan WCAG 2.2:ta.

Käytännön suositus: tee sivusto WCAG 2.2 AA -tasolle nyt. Ero 2.1:een on pieni – muutama uusi kriteeri, jotka koskevat lähinnä kohdistuksen näkyvyyttä, kosketuskohteiden kokoa ja sitä ettei käyttäjää pakoteta muistamaan asioita ulkoa. Kun teet ne heti, et joudu tekemään työtä kahdesti kun standardi päivittyy.

Vastaan tähän myös toiseen suuntaan: WCAG 3.0 ei ole standardi. Se on yhä varhaisessa työluonnosvaiheessa, eikä sitä voi käyttää vaatimustenmukaisuuden perustana. Jos joku myy sinulle WCAG 3.0 -yhteensopivuutta, kysy mitä se tarkoittaa.

Mitä sivustolle pitää käytännössä tehdä?

Traficomin valvonnassa toistuvat samat puutteet vuodesta toiseen: riittämätön kontrasti, puuttuvat linkkitekstit, nimeämättömät upotukset ja puuttuva saavutettavuusseloste. Nämä ovat kaikki korjattavissa, ja useimmat niistä halvalla.

• Värikontrasti kuntoon. Leipätekstin ja taustan kontrastisuhteen pitää olla vähintään 4,5:1. Vaalean harmaa teksti valkoisella on kaunista mutta lain vastaista.
• Kaikille kuville alt-teksti. Kuvaileva, ei avainsanapakattu. Puhtaasti koristeelliselle kuvalle jätetään tyhjä alt-attribuutti, jotta ruudunlukija ohittaa sen. Lue lisää kotisivujen kuvista.
• Kuvaavat linkkitekstit. ”Lue lisää” on hyödytön ruudunlukijalla, joka listaa sivun linkit. Kirjoita mihin linkki vie.
• Otsikkohierarkia oikein. Yksi H1, sen jälkeen H2 ja H3 järjestyksessä. Otsikkoa ei valita sen mukaan mikä näyttää oikean kokoiselta.
• Näppäimistöllä läpi koko sivun. Kokeile itse: paina Tab-näppäintä ja katso pääsetkö valikkoon, lomakkeeseen ja evästebanneriin. Kohdistuksen pitää myös näkyä.
• Lomakekenttä ja label yhteen. Pelkkä placeholder-teksti ei riitä kentän nimeksi.
• Videoihin tekstitys. Automaattitekstitys ei riitä, jos se tuottaa siansaksaa.
• Saavutettavuusseloste ja palautekanava. Direktiivin piirissä olevalta palvelulta vaaditaan seloste ja mahdollisuus antaa palautetta – palautteeseen on vastattava 14 vuorokauden kuluessa.

Yksi mahdollisuus on myös kohtuuton rasite: jos vaatimuksen täyttäminen olisi yritykselle suhteettoman raskasta, siitä voi poiketa. Tämä ei ole vapaalippu vaan dokumentoitava arvio, joka on tarkistettava viiden vuoden välein tai palvelua muutettaessa.

Kannattaako saavutettavuus, vaikka laki ei velvoittaisi?

Kannattaa, ja perustelut ovat liiketaloudellisia eivätkä juridisia. Saavutettava sivusto on selkeämpi, nopeampi kaikilla laitteilla ja teknisesti siistimpi. Samat asiat – järkevä otsikkorakenne, kuvaavat linkit, kunnolliset alt-tekstit – auttavat myös hakukoneita ja tekoälyjä ymmärtämään sivun sisällön.

Se on myös kokoluokaltaan iso yleisö. Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joilla on jokin näköön, kuuloon, motoriikkaan tai hahmottamiseen liittyvä rajoite – ja määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Sivusto, jota he eivät voi käyttää, on sivusto joka kääntää asiakkaita ovelta pois.

Me rakennamme saavutettavuuden perusasiat sisään jokaiseen projektiin – kontrastit, otsikkorakenne, näppäimistökäyttö ja alt-tekstit – riippumatta siitä, velvoittaako laki asiakasta vai ei. Se ei ole erillinen lisäpalvelu vaan osa sitä, että sivu on tehty kunnolla. Jos mietit uutta sivustoa, aloita yrityksen kotisivujen oppaasta tai katso miten teemme verkkosivujen suunnittelun.