Verkkosivujen kieliversiot – milloin ja miten ne kannattaa tehdä

Verkkosivujen kieliversiot tarkoittavat saman sivuston rinnakkaisia sisältöjä eri kielillä niin, että jokaisella kielellä on oma pysyvä osoitteensa, oma sisältönsä ja omat metatietonsa. Suomenkielinen palvelusivu voi olla osoitteessa yritys.fi/palvelut/ ja englanninkielinen osoitteessa yritys.fi/en/services/. Molemmat ovat hakukoneen näkökulmasta itsenäisiä sivuja, jotka voidaan indeksoida ja jotka voivat sijoittua omilla hakusanoillaan. Tässä on olennainen ero käännöswidgettiin tai selaimen automaattikäännökseen: nekin näyttävät tekstin toisella kielellä, mutta hakukoneelle sivua ei ole toisella kielellä olemassa, koska osoitetta ei ole. Kieliversio kattaa myös navigaation, lomakkeet, evästeilmoituksen ja alatunnisteen – ei pelkkää leipatekstin käännöstä. Puolittainen käännös paljastuu käyttäjälle heti ensimmäisellä klikkauksella.

Kieliversio ja maaversio kannattaa erottaa toisistaan. Kieliversio palvelee kieltä – englanninkielinen sisältö kaikille englantia lukeville, riippumatta siitä missä maassa he ovat. Maaversio palvelee markkinaa, jolloin sama kieli voi esiintyä useana versiona eri hinnoilla, toimitusehdoilla ja yhteystiedoilla. Pienelle yritykselle riittää lähes aina pelkkä kieliversio, sillä maakohtaiset versiot moninkertaistavat ylläpidon. Tekninen toteutus on WordPressissä suoraviivainen, mutta ratkaisu kannattaa tehdä tietoisesti heti alussa: osoiterakenteen vaihtaminen jälkikäteen tarkoittaa uudelleenohjauksia ja hetkellistä notkahdusta näkyvyydessä. Päätös kannattaa kirjata ylös jo suunnitteluvaiheessa: mitkä sivut käännetään, kuka kääntää ja millä kielikoodeilla versiot julkaistaan.

Monikielinen verkkosivusto kannattaa silloin, kun toisella kielellä on todellista kysyntää ja pystyt myös palvelemaan asiakkaan sillä kielellä. Konkreettisia merkkejä on muutama: saat yhteydenottoja tai tarjouspyyntöjä muulla kuin suomen kielellä, myyt tuotetta tai palvelua Suomen rajojen ulkopuolelle, toimit alalla jossa asiakaskunta on lähtökohtaisesti kansainvälistä – matkailu, ohjelmistot, tutkimus, rekrytointi – tai analytiikka näyttää säännöllistä kävijävirtaa muista maista. Yksi merkki riittää harkintaan, mutta jos yksikään ei täyty, kieliversio on lähinnä kuluerä ja ylimääräistä ylläpitoa. Kannattaa katsoa myös nykyistä dataa: jos Search Consolessa näkyy muunkielisiä hakuja tai analytiikassa toistuvaa liikennettä tietystä maasta, kysyntä on jo olemassa eikä sitä tarvitse arvailla.

Yhtä tärkeää on tunnistaa milloin kieliversio ei kannata. Jos et pysty vastaamaan englanniksi puhelimeen tai sähköpostiin, sopimuksesi ja laskutuksesi ovat vain suomeksi tai et voi toimittaa palvelua ulkomaille, englanninkielinen sivusto tuottaa yhteydenottoja joita et voi hoitaa – ja jokainen hoitamaton yhteydenotto on huono kokemus. Silloin parempi ratkaisu on yksi hyvin kirjoitettu englanninkielinen esittelysivu, joka kertoo mitä teet ja kenelle, ei koko sivuston käännös. Sama pätee jos suomenkielinen sivusto on itsessään keskeneräinen: sivuston uudistus kannattaa viedä ensin maaliin ja lisätä toinen kieli vasta sen jälkeen. Kolmas huono peruste on kilpailija: se että toimialan toisella yrityksellä on englanninkielinen sivusto ei kerro mitään siitä, tuottaako se hänelle yhtään yhteydenottoa.

Toteutuksessa on kaksi erillistä päätöstä: osoiterakenne ja tekninen työkalu. Osoiterakenteita on käytännössä kolme. Alihakemisto (yritys.fi/en/) pitää kaiken saman verkkotunnuksen alla, jolloin domainille kertynyt luottamus hyödyttää molempia kieliä ja ylläpito on yksinkertaista – tämä on suositukseni lähes aina. Aliverkkotunnus (en.yritys.fi) erottaa kieliversiot selvemmin toisistaan, mutta hakukone käsittelee sitä osin omana sivustonaan, joten näkyvyys pitää rakentaa erikseen. Parametri (yritys.fi/?lang=en) on huonoin vaihtoehto: osoitteet ovat rumia, linkin jakaminen on hankalaa ja indeksointi epävarmempaa. Neljäs vaihtoehto on erillinen maatunnus, kuten yritys.se, ja se on perusteltu vain jos rakennat toiselle markkinalle oikeasti oman liiketoiminnan. Samalla kannattaa päättää mitä etusivulla tapahtuu. Yleensä toimivin ratkaisu on, että suomenkielinen etusivu säilyy verkkotunnuksen juuressa ja englanninkielinen löytyy osoitteesta /en/. Erillinen kielivalintasivu, jonka läpi kaikki joutuvat klikkaamaan, hidastaa jokaista kävijää turhaan.

Työkaluista yleisimmät ovat WPML, Polylang ja TranslatePress, ja niiden erot ovat aitoja. WPML on maksullinen ja laajin: se hallitsee monimutkaiset sisältötyypit, verkkokaupan tuotteet ja käännösten työnkulun, mutta se on myös raskain ja jättää tietokantaan paljon jälkiä – irrottautuminen jälkikäteen on työlästä. Polylang on kevyempi ja siitä on toimiva ilmaisversio; se sopii hyvin sivustolle jolla on selkeä, hallittava määrä sivuja ja artikkeleita. TranslatePress kääntää sivua sen ulkoasun päältä, mikä on havainnollista sivunrakentajalla suunnitelluilla sivuilla, mutta suurella sivumäärällä käännösten hallinta muuttuu sekavaksi. Valitse työkalu sen mukaan kuinka monta sivua käännät ja kuka käännöksiä ylläpitää – älä sen mukaan mikä on suosituin. Kaikilla kolmella pärjää, kun sivumäärä pysyy hallittavana. Suurempi riski on lisäosan vaihtaminen kesken matkan: silloin käännökset joudutaan käytännössä tekemään uudelleen.

Hreflang on hakukoneelle tarkoitettu merkintä, joka kertoo että kaksi tai useampi osoite on saman sisällön eri kieliversioita. Se ei muuta sitä mitä käyttäjä näkee, vaan sitä minkä version hakukone valitsee näytettäväksi kullekin hakijalle. Merkintä lisätään sivun head-osaan, XML-sivukarttaan tai HTTP-otsakkeisiin, ja WordPressissä kieliversio-lisäosa hoitaa sen yleensä automaattisesti. Head-osassa yksi rivi näyttää tältä: <link rel="alternate" hreflang="en" href="https://yritys.fi/en/services/">. Kielikoodi noudattaa ISO-standardia, ja siihen voi tarvittaessa liittää maakoodin muodossa en-gb. Jos kieliä on useita, merkinnät kannattaa hoitaa sivukartan kautta, koska head-osaan kertyisi muuten kymmeniä rivejä jokaiselle sivulle.

Kolme asiaa ratkaisee toimiiko hreflang. Ensinnäkin merkintöjen on oltava vastavuoroisia: jos suomenkielinen sivu viittaa englanninkieliseen, englanninkielisen on viitattava takaisin – muuten hakukone jättää merkinnän huomiotta. Toiseksi jokaisen sivun pitää viitata myös itseensä. Kolmanneksi kannattaa lisätä x-default-rivi, joka kertoo minkä version hakukone näyttää silloin kun mikään kieli ei osu – tyypillisesti englanninkielisen version tai kielivalintasivun. Yleisimmät virheet ovat väärä kielikoodi (esimerkiksi uk Britannian tunnuksena, vaikka oikea on en-gb), merkintä joka osoittaa uudelleenohjaukseen tai poistettuun sivuun, ja hreflang joka viittaa sivuun jolla on noindex. Nämä kannattaa tarkistaa osana teknistä hakukoneoptimointia aina kieliversion julkaisun jälkeen.

Monikielinen sivusto optimoidaan kieli kerrallaan: jokaisella kieliversiolla on oma title-otsikkonsa, oma meta-kuvauksensa ja oma päähakusanansa. Käännetty title ei ole sama asia kuin optimoitu title, koska ihmiset hakevat eri kielillä eri sanoilla – suomalainen hakee ”kotisivut yritykselle”, englanninkielinen ei hae sen suoraa käännöstä vaan jotain aivan muuta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaiselle kieliversiolle tehdään oma kevyt hakusanakartoitus. Myös osoitteet eli slugit kannattaa kääntää: /en/services/ on parempi kuin /en/palvelut/, koska osoite on osa sitä signaalia jolla hakukone tunnistaa sivun aiheen. Sama koskee sivujen tekstejä: otsikot ja väliotsikot kirjoitetaan kohdekielellä toimiviksi, ei käännetä sanasta sanaan. Muista myös kuvien alt-tekstit, lomakkeiden kenttänimet ja painikkeiden tekstit – ne jäävät usein huomaamatta alkuperäiselle kielelle.

Konekäännöstä ei kannata julkaista sellaisenaan. Kone tuottaa nykyään sujuvaa tekstää, mutta se ei tunne alaasi, ei osaa yrityksesi termejä eikä tiedä mitä sanoja asiakkaasi oikeasti hakee – ja virheet osuvat juuri niihin kohtiin jotka ratkaisevat luottamuksen. Käytä konekäännöstä pohjana ja korjaa se ihmisen käsin, tai teetä käännös kielen osaavalla kirjoittajalla. Toinen usein unohtuva asia on sisäinen linkitys: englanninkielisen sivun linkkien pitää osoittaa englanninkielisiin sivuihin, ei takaisin suomenkieliselle puolelle. Jos kielet menevät sisäisessä linkityksessä sekaisin, käyttäjä tippuu kesken polun väärälle kielelle ja hakukoneelle sivuston rakenne näyttää epäselvältä. Muuten perusasiat ovat samat molemmilla kielillä – hakukoneoptimoinnin säännöt eivät muutu kielen mukana.

Nämä virheet toistuvat monikielisillä sivustoilla useimmin – käy ne läpi ennen julkaisua ja uudelleen muutaman kuukauden kuluttua:

Kieliversio on hyvä ratkaisu silloin kun sille on todellinen liiketoiminnallinen syy – ja huono silloin kun se tehdään varmuuden vuoksi. Aloita kysymyksestä kuka asiakas puuttuu ja millä kielellä hän hakee, valitse sitten osoiterakenne ja työkalu sen mukaan. Sovi myös mittari etukäteen: jos puolen vuoden päästä englanninkieliseltä puolelta ei ole tullut yhtään yhteydenottoa, syy on joko kysynnässä tai sisällössä – ja molemmat kannattaa selvittää ennen kuin sivuja lisätään. Muut sivuston perusasiat käydään läpi yrityksen kotisivujen oppaassa. Jos haluat sparrata kannattaako toinen kieli juuri sinun tapauksessasi, ota yhteyttä – käyn tilanteen läpi rehellisesti, myös silloin kun vastaus on ettei kannata.